Saavutettavuus parantaa palveluiden käytettävyyttä kaikille
Saavutettavuus ja käytettävyys ovat osin toisiinsa limittyviä asioita: kun verkkopalvelu on saavutettava, se on sen myötä tyypillisesti käytettävämpi kaikille käyttäjille. Eli saavutettavuus tekee palvelusta mukavamman käyttää myös niille, jotka eivät erityisesti tarvitse saavutettavia palveluita.
Nille käyttäjille, jotka tarvitsevat saavutettavia palveluita, saavutettavuus voi olla kynnyskysymys. Saavutettavuus tarkoittaa sitäkin, että mahdollisimman moni voi itsenäisesti käyttää verkkopalveluita ilman muiden apua. Saavutettavuus ei ole vain kiva juttu tai kilpailuvaltti, vaan se on vähimmäisvaatimus!
(Tässä yhteydessä verkkopalvelulla tarkoitetaan verkkosivuja, joita ovat tämän ict.oulu.fi-sivuston lisäksi myös selaimen kautta käytettävät palvelut, kuten Peppi tai Moodle.)
Vaatimusten taustalla on yhdenvertaisuusperiaate
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Saavutettavien verkkopalveluiden puute ei saa muodostua Oulun yliopistossa tai Oamkissa opiskelun tai työskentelyn esteeksi. Saavutettavuus tuo mukanaan tasa-arvoisemmat mahdollisuudet kaikille. Yhdenvertaisuuslain mukaan korkeakoulujen on koulutuksen järjestäjinä ja työantajina huolehdittava yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Katso tämä Suomen oikeusministeriön lyhyt video yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä:
Laki edellyttää meiltä saavutettavia verkkopalveluita
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta toteuttaa EU:n saavutettavuusdirektiiviä. Laki koskee mm. yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Lain mukaan meidän verkkopalvelujemme pitää olla saavutettavia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että suunnittelemme, toteutamme, hankimme ja kehitämme verkkopalveluita, joita kaikki yhteisömme jäsenet voivat käyttää (käyttöoikeuksiensa asettamissa rajoissa).
Laki on tullut voimaan portaittain, ja viimeisetkin lain vaatimukset ovat astuneet voimaan 23.6.2021.
Verkkopalveluilla pitää olla saavutettavuusseloste
Saavutettavuusseloste on julkaistava jokaiselle verkkopalvelulle erikseen. Selosteessa pitää kertoa vastuuorganisaatio, palvelun nimi, palvelun osoite sekä selosteen laatimispäivämäärä. Selosteessa kerrotaan havaitut saavutettavuusongelmat perusteluineen sekä tarjotaan kanava saavutettavuuspalautteelle.
1. Saavutettavuusarvio
Selosteen tekeminen lähtee liikkeelle verkkopalvelun saavutettavuusarviosta. Arvion voi tehdä itse, tai sen voi teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Arvion tekijän on tunnettava saavutettavuusvaatimukset. Hänen tulee osata arvioida, miten verkkopalvelu vastaa saavutettavuusvaatimuksiin.
2. Havaitut ongelmat ja niiden perustelut sekä lain sallimat poikkeukset
Selosteessa pitää luetella havaitut ongelmat ja siinä on myös kerrottava, millä perusteella havaittuja ongelmia ei olla vielä korjattu ja milloin asia ollaan korjaamassa. Myös mahdolliset lain suomat poikkeukset on mainittava: Saavutettavuuttahan ei edellytetä ihan kaikelta sisällöltä (esim. vanhat tiedostoarkistot), mutta ne on mainittava selosteessa.
3. Saavutettavuuspalaute
Lisäksi selosteessa pitää tarjota mahdollisuus huomauttaa saavutettavuusongelmista. Yhteydenottoihin pitää vastata 14 vrk kuluessa. Jos käyttäjä ei ole tyytyväinen vastaukseen tai ei ole saanut vastausta ollenkaan, hän voi valittaa asiasta AVI:lle, jonka yhteystiedot on mainittava selosteessa olevassa valitusmenettelyohjeessa.
Selosteen päivittäminen mukaan ylläpidon vuosirutiineihin
Saavutettavuusseloste on pidettävä ajantasaisena ja se onkin hyvä lisätä jokaisen verkkopalvelun ylläpidon vuosikelloon vuosittain päivitettäväksi. Selosteen päivitysajankohta on mainittava selosteessa.
Lisätietoa: Moodlessa on tarjolla itseopiskelukurssi saavutettavuudesta