Ohjelmistopäivitykset ja varmuuskopiointi ovat tärkeitä myös kotikoneissa.
Jotta et menettäisi sinulle tärkeitä tiedostoja, esim. valokuviasi, sinun kannattaa ottaa varmuuskopioita myös kotikoneiltasi. Varmuuskopiointiin kelpaa esimerkiksi ulkoinen USB-kiintolevy joka irroitetaan koneesta aina varmuuskopioinnin jälkeen. Noin 50–100 € hintaluokan kiintolevy on halpa vakuutus tietojen varmistusta varten, varsinkin jos vaarana on menettää kaikki oma sähköinen materiaali mitä onkaan koneelleen haalinut.
Suomenkieliset ohjeet varmuuskopioiden ottamiseen ja palauttamiseen:
Varmuuskopiot tulisi säilyttää turvallisessa paikassa, eikä niitä kannata kuljettaa mukanaan, etenkään samassa läppärilaukussa kuin omaa konettaan. Henkilötietoja sisältävät tiedostot kannattaa salata. Voit tehdä varmuuskopiot myös pilvipalveluun, jolloin tiedostosi pysyvät siellä tallessa silloinkin, jos koneesi varastetaan tai se hajoaa. (Huomaa kuitenkin, että jos olet liittänyt pilvipalvelun osaksi koneesi tiedostonhallintaa, niin esim. kiristyshaittaohjelmallakin on sinne pääsy. Siispä turvallisempaa olisi, jos käyttäisit pilvipalvelua vain selaimen, etkä koneesi tiedostonhallinnan kautta.)
Tee varmuuskopiot säännöllisesti. Mieti itse, mikä on sopiva varmuuskopiointiväli juuri sinulle. Riittääkö, että otat kopiot kerran viikossa, vai olisiko tarpeen tehdä varmuuskopiot päivittäin? Jos varmuuskopiointi tuntuu mielestäsi turhalta, mieti mitkä seuraukset sillä on, jos menetät tiedostosi: Jos kopioita ei ole, seuraukset voivat pahimmillaan olla katastrofaaliset, ja joka tapauksessa tiedostojen menetyksestä seuraa ainakin harmitusta ja rutkasti lisätöitä jos ei muuta.
Varmuuskopioita ei enää oteta vain levyrikkojen takia. Erilaiset tiedostoja salaavat haittaohjelmat ovat tulleet jäädäkseen. Esimerkiksi Windows-koneiden riesana leviää ”OphionLocker”-kiristysohjelma: Jos työasema saastuu tällaisesta ns. ransomware-haittaohjelmasta, tuo haittaohjelma salaa vahvalla salauksella kiintolevyiltä, usb-levyiltä ja verkkolevyiltä (jos verkkolevy on linkitetty kirjoitusoikeuksin) ainakin seuraavat tiedostomuodot:
4fr, accdb, txt, ai, arw, bay, cdr, cer, cr2, eps, eft, indd, mp3, mp4, jpe, jpg, dsi, kdc, xsi, mbd, mdf, mef, mrw, nef, crt, crw, dbf, dcr, der, dng, doc, docm, docx, dwg, dxf, dxg, rwl, srf, wb2, wpd, wps, xlk, nrw, odb, dom, dds, odt, orf, p12, p7b, p7c, pdd, xls, xlsb, xlsm, pef, perm, pfx, ppt, pptm, pptx, psd, pst, ptx, r3d, raf, raw ja rtf.
Kuten näkyy, salatuksi päätyy käytännössä kaikki datatiedostot, mukaan lukien yleisimmät kuva-, video-, ääni- ja toimisto-ohjelmien tiedosto. Tiedostosalauksen purkamisesta ole mitään varmuutta, vaikka kiristykseen suostuisikin. Jos suostut kiristykseen, saatat siis menettää tiedostosi lisäksi vielä rahaakin, ja samalla teet haittaohjelmasta kannattavan ja siten edistät niiden leviämistä osaltasi.
Kotona olevat työasemasi säilyvät puhtaana haittaohjelmista, kun
- et asenna koneillesi mitään epämääräisiä ohjelmia tai selainlaajennuksia.
- olet varovainen sähköpostin liitteiden kanssa. (Sähköpostin liitteet tai käyttäjien huijaaminen klikkailemaan weppilinkkejä on näiden kiritysohjelmien yleisin levitystapa!)
- muistat aina ajaa Microsoftilta tai Applelta tulevat päivitykset (vaikka automaattisesti).
- muista pitää myös erilaiset varusohjelmat päivitettynä (kuten Adobe reader, Java yms.).
- käytät virustorjuntaan vähintään Microsoftin omaa defenderiä (security essentials)