Skip to content

Videoiden saavutettavuus (esim. verkkoluentojen tallenteet)


Avainsanat: ,

Saavutettavassa videossa viesti välittyy sekä pelkän äänen, että pelkän kuvan ja tekstityksen välityksellä

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että saavutettava videoesitys on sellainen, josta asia selviää pelkästään kuuntelemalla tai pelkästään katsomalla. Videon tekeminen sellaiseksi, että sen ääniraita toimisi itsenäisesti, vaatii usein suunnittelua tai vähintäänkin harjaantuneisuutta. Videolla esiintyvää voi auttaa, jos hän ajattelee tekevänsä radiolähetystä/podcastia.

Ota saavutettavuus huomioon jo videota suunnitellessasi, niin huomaat varautua saavutettavuusvaatimuksiin jo etukäteen: Jos teet videolle käsikirjoituksen, se on hyvä työkalu saavutettavuuden toteutumisen varmistamisessa.

Huomaa, että vaikka et tallentaisikaan luentoasi, voit soveltuvin osin hyödyntää tätä ohjetta luentosi saavutettavuuden parantamiseen.


Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun pitää digipalvelulain mukaan noudattaa saavutettavuusvaatimuksia, eli videoiden ollessa kyseessä,  huolehdi

  1. Visuaalisesta saavutettavuudesta, sillä saavutettavan videon viesti välittyy katsojalle ilman ääniäkin.
  2. Audion saavutettavuudesta, sillä saavutettavat videon viesti välittyy kuulijalle myös ilman kuvaa.
    • Ääniraidalta pitäisi yksinäänkin välittyä kaikki se oleellinen asia, jota videolla näytetään, eli puheen pitäisi olla visuaalista materiaalia kuvailevaa.

Saavutettavuusvaatimuksissa on myös poikkeuksia, löydät niistä luettelon videoiden tekstittämiseen liittyvässä kohdassa. Saavutettavuusvaatimukset kannattaa pyrkiä täyttämään silloinkin, kun laki ei sitä edellytä – ainakin niiltä osin, mitkä on helppoa täyttää.


1. Visuaalinen saavutettavuus: saavutettavat esitysmateriaalit

Jos teet esitysmateriaalisi esim. PowerPoint-muotoon ja jaat sitä ruudunjaon kautta opiskelijoille, seuraavat vinkit edistävät esityksesi saavutettavuutta.

1.1 Esitysmateriaalien pitäisi olla selkeitä

  1. Huolehdi, että tekstin/objektin ja taustan välinen kontrasti on riittävä. Voit testata väriyhdistelmiä esim. WebAIM Contrast Checker -palvelussa: vähimmäistavoitetaso on WCAG AA. Jos käytät valmista mallipohjaa, varmista että se on saavutettavuusvaatimusten mukainen.
    (Oulun yliopistossa ja Oamkissa viestinnän ammattilaiset ovat laatineet mallipohjat, joiden oletusvärityksessä kontrastivaatimusten pitäisi täyttyä.)
  2. PowerPoint-diaa ei kannata täyttää tekstillä. Tähän ei ole mitään tiukkoja sääntöjä, mutta kun käytät dioissasi tekstiä, tekstin koko saisi mielellään olla vähintään 30 pt.
  3. Jos esitys tulee tallenteelle koko ruudun kokoisena, jätä dian alareunaan tyhjää tilaa tekstitystä varten.
  4. Jos käytät dioissasi erilaisia graafeja, ota huomioon värisokeat: voit tehdä sen esimerkiksi tulostamalla powerpointistasi mustavalkoisen PDF-tiedoston (tiedostoksi tulostaminen onnistuu print-valikon kautta). Tarkista sitten, erottuvatko kuvaajan viivat/palkit/lohkot toisistaan. Yksittäiset kuvatiedostot voit tarkistaa esim. Coblis — Color Blindness Simulator -työkalulla.
    • Kaaviokuvien värejä valitessasi, huolehdi että viivat, palkit ja lohkot erottuvat taustastaan riittävästi: Tarkista värit WebAIM Contrast Checker -palvelun graafisille elementeille tarkoitetussa kohdassa. Palkkien ja lohkojen kohdalla voit ratkaista ongelman käyttämällä sellaista reunaviivaa, joka muodostaa riittävän kontrastin taustan kanssa.
  5. Älä käytä pelkkää väriä tiedon välittämisessä. Eli jos käytät esim. piirakkakaaviota, merkitse lohkot esim. tekstillä. Väri on hyvä tuki tiedon välittämisessä, mutta se ei saa olla ainoa keino. Erilaiset viivatyypit ja täyttökuviot ovat yksi vaihtoehto, ja niitä voi tukea värivalinnoilla, kunhan värit erottuvat taustasta riittävästi (ks. tämän listan edellinen kohta).
  6. Jos verkkoluentosi tallennetaan ja sitä aiotaan käyttää pidempään, sinun pitäisi luennolla kuvailla ääneen kuvat, joita näytät: kun kerrot ääneen kuvassa näkyvät oleelliset asiat, ne välittyvät myös niille käyttäjille, jotka eivät näe kuvaa hyvin tai lainkaan. (Ajattele, että puhuisit radiossa tai podcast-lähetyksessä.) Itse asiassa, olisi suositeltavaa toimia aina tällä tavalla, sillä silloin huomioit samalla myös paikan päällä olevan yleisön. Yleisössä saattaa olla mukana henkilö, joka ei näe hyvin.

Jos jaat esitysmateriaalin osallistujille PowerPoint-tiedostona, huolehdithan siitä, että PowerPoint-tiedostosi on saavutettava. Kannattaa miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että et jaakaan esityksen ohessa PowerPointia osallistujille, vaan jaatkin sen sijasta esim. kirjallisen yhteenvedon esityksestäsi vaikkapa saavutettavana Word-tiedostona. Silloin voit keskittyä tekemään varsinaisen esitysmateriaalisi enemmän esityksen ehdoilla ja riittää, että se on visuaalisesti saavutettava.

Usein sekä luentomateriaaliksi että esitysmateriaaliksi ajateltu PowerPoint on aika täynnä tekstiä. Visuaalisempi, vain esitysmateriaaliksi tarkoitettu PowerPoint taas sisältää enemmän kuvia, graafeja, avainsanoja tms., ei niinkään kokonaisia lauseita/tekstikappaleita, jotka taas sopivat hyvin luennon tekstimuotoiseen koosteeseen.

Kuvaruutukaappausvideot

Jos teet kuvaruutukaappausvideota, eli haluat esimerkiksi tehdä ohjevideon jonkin ohjelman käytöstä, sinun kannattaa rajata kuva-alue vain tarpeelliseen osaan. Voit käyttää esimerkiksi lähennystä (zoom) tai vaihtoehtoisesti voit hyödyntää käyttämäsi tallennustyökalun mahdollista kuva-alueen rajausta. (Ks. esimerkiksi Adjusting Screen Capture Settings – YuJa Help Center) Kun rajaat kuva-aluetta, videollasi näkyvät tekstit ja elementit päätyvät videolle mahdollisimman suuressa koossa. Jätäthän kuitenkin videon alareunaan tilaa tekstitykselle! Voit tarvittaessa myös säätää hiiren osoittimen ja kursorin kokoa. Ks. esim. Make your mouse, keyboard, and other input devices easier to use (microsoft.com)


1.2 Video ei saa laukaista sairauskohtausta

Saavutettavalla videolla ei saa olla raja-arvoa (3 krt/s) nopeampaa välkyntää, sillä nopeasti vilkkuva elementti saattaa laukaista joillakin henkilöillä epilepsiakohtauksen tai migreenin.

Jos videolla on tarpeen havainnollistaa ilmiötä, johon raja-arvoa nopeampi vilkkuminen oleellisesti liittyy, siitä pitää selkeästi varoittaa videon alussa, että sen katsominen saattaa aiheuttaa sairaskohtauksen: Tuolloin on myös ymmärrettävä, että video ei silloin voi olla saavutettava.


1.3 Videoiden tekstittäminen

Jos videolta edellytetään saavutettavuutta, se pitää tekstittää. (Ks. Captions: How to Meet WCAG AA-level (w3.org) Huomaa, että laki ei edellytä livelähetysten tekstittämistä). Videoiden tekstitysten laadun voi jakaa karkeasti kolmeen luokkaan:

  1. Korkea laatu: ammattitasoinen tekstitys, joka noudattaa ohjelmatekstitysten laatusuosituksia (PDF, kieliasiantuntijat.fi). Englanninkielisille tekstityksille voi noudattaa esim. Netflixin tekstitysohjetta: English Timed Text Style Guide (netflixstudios.com). Korkealaatuinen tekstitys on suositeltavaa videoille, joilla on laaja jakelu ja pitkä elinkaari. Tämän tason tekstitystä vaaditaan vain ammattimaisilta tekstittäjiltä. Esimerkiksi hankkeissa, joissa tuotetaan laadukkaita videoita, tekstitysten teettäminen ammattilaisella kannattaa varata budjettiin.
  2. Hyväksyttävä laatu: automaattitekstitys, joka on itse tarkistettu ja korjattu, riittää pääosalle videoista. Oleellista on, että asiasisältö välittyy oikein. Tekstiin saa jäädä puhekielisyyttä. Hyväksyttävä laatu on vähimmäisvaatimus kaikille niille videoille, joilta edellytetään tekstitystä. Videon tekijä/omistaja huolehtii videonsa tekstittämisestä.
  3. Tarkistamaton automaattitekstitys: Videot, joilta ei edellytetä saavutettavuutta kannattaa silti tekstittää aina kun se on mahdollista. Tarkistamaton automaattitekstitys on parempi kuin ei mitään, vaikka se ei riitä tekemään videosta saavutettavaa. Kerrothan aina videon yhteydessä, jos et ole tarkistanut julkaisemaasi automaattitekstitystä, sillä silloin siinä saattaa olla vakaviakin asiavirheitä. Muutoin hyvälaatuisessakin automaattitekstityksessä etenkin nimet ja numerot voivat olla usein pielessä. Lue lisää automaattitekstityksestä.

Milloin video on tekstitettävä, miten se tehdään ja mitä pitäisi ottaa huomioon?

  1. Oulun yliopistossa ja Oamkissa on käytössä YuJa-medianhallintajärjestelmä, jossa on automaattitekstitys myös suomeksi, ja tekstitystä voi myös korjata jälkikäteen. (Ks. videoiden tekstittäminen Yujassa)
  2. Laki edellyttää sellaisten videoiden tekstittämistä, jotka ovat käytössä pidempään kuin 14 vrk. (= Tekstitys pitäisi tehdä 2 viikon sisällä)
    • Huom. jos video on saavutettavuusvaatimusten piirissä, ja videosta voidaan nähdä olevan hyötyä vielä 14 vrk:n jälkeenkin, eikä videon tekstittäminen onnistu, niin videon poistaminen ei ole lain hengen mukainen ratkaisu: lain henki on edistää saavutettavuutta. (Ks. myös kohtuuton rasite.)
  3. Suoria lähetyksiä ei tarvitse tekstittää.
  4. Jos videot ovat käytössä vain rajatulle ryhmälle opintojakson yhden opntojaksototeutuksen ajan (=käyttö ei ole jatkuvaa),  videoita ei tarvitsisi lain mukaan tekstittää, mutta vähintään automaattitekstitystä kannattaa tarjota näissäkin tilanteissa. YuJassa videon omistaja voi tilata videolleen automaattisen tekstityksen. Siinä on tosin vielä paljon laatuongelmia suomenkieliselle puheelle.
    • Jos videosi päätyy pitkäaikaisempaan käyttöön, suositukset muuttuvat vaatimuksiksi. Pitkäaikaista käyttöä on sekin, jos käytät samaa videota useammalla opintojaksototeutuksella.
  5. Jos videosi on ns. tekstin mediavastine, sitä ei tarvitse tekstittää. Silloin tarjoat saman asian verkkosivuna/tiedostona, ja video on vain yksi vaihtoehtoinen tapa saman tiedon välittämiseen. (Tekstin mediavastine voi olla pelkkä paitsi video, se voi olla myös äänitiedosto. Video voi olla äänetön, tai se voi olla tavallinen video ääniraidalla.)
    • Verkkosivun/tiedoston ja sen ohessa tarjottavan mediavastineen sisällön pitää olla sama, eli perehtyipä aiheeseen katsomalla videon tai lukemalla tekstin, niistä pitää välittyä samat tiedot, ei enempää, eikä vähempää.
    • Kun video on mediavastine, se pitää myös selkeästi merkitä tekstin mediavastineeksi.
    • Mediavastine lisää saavutettavuutta, sillä joillekin video vaihtoehtoisena esitystapana voi olla helpommin ymmärrettävä kuin teksti.
  6. Vanhoja, ennen 23.9.2020 julkaistuja videoita ei tarvitse tekstittää, joskin niille pätee sama asia kuin kaikille YuJassa oleville tallenteille: videon omistaja voi tilata niihin automaattitekstityksen.
  7. Huomaathan, että automaattitekstitys ei ole kaiken ratkaiseva “hopealuoti”, vaan tekstityksen laatu voi vaihdella. Laatu voi olla todella hyväkin, mutta usein löytyy ainakin jotain korjattavaa. Jos korjattavaa on paljon, syynä voi olla esim. huonolaatuinen mikrofoni, päällepuhuminen, epäselvä/nopea puhe tai vaikea terminologia ja usean kielen yhtäaikainen käyttö samassa tilaisuudessa.
    • Automaattinen tekstitys tekee virheitä. Siksi on tärkeää tarkistaa automaattiset tekstit ja muokata sanoja, joita ei ole litteroitu oikein. Virheet pitää korjata korjata manuaalisesti. Tarkistamaton automaattiteksti ei ole varmuudella saavutettava. Saavutettava tekstitys on sellainen, jossa videon viesti välittyy virheittä katsojalle. Mutta silti (pääosin hyvälaatuinen) tarkistamaton automaattitekstitys on saavutettavampi kuin jos tekstitystä ei olisi ollenkaan. Tällöin katsojalle pitäisi kuitenkin selkeästi kertoa, että tekstitys on tehty automaattisesti, eikä sitä ole tarkistettu, joten tekstityksessä voi olla virheitä. Ja tällöin on myös tunnustettava, että video ei siinä tapauksessa itse asiassa ole saavutettava.
  8. Jos videoiden automaattitekstitys ei tuota riittävää laatua, ja editointi tarkoittaisi mahdottoman suurta työtaakkaa, ratkaisu ei ole videon poistaminen.
    • Jos videon tekstityksen korjaaminen ei ole resurssien rajoissa mahdollista, laissa on mahdollisuus vedota kohtuuttomaan rasitteeseen ja jättää videon tekstitys editoimatta. Se on väliaikainen keino, ja korkeakoulu ei voi lykätä ratkaisua loputtomasti. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksittäisen opettajan vastuulla, vaan asia on korkeakoulun ratkaistava. Sitä odotellessa ei-saavutettavat sisällöt (kuten videot, joissa on heikkolaatuinen tekstitys) pitää muistaa merkitä palvelun saavutettavuusselosteeseen. Katso esimerkiksi Oulun korkeakoulujen yhteisen Moodlen saavutettavuusseloste.
    • Lue lisää kohtuuttoman rasitteen perusteesta AVI:n saavutettavuusvaatimukset-sivuilta.

Käsin tehtäviä korjauksia saavutettavan tekstityksen sisältöön:

Tekstityksestä pitää selvitä kaikki, mikä on ääniraidalla oleellista:

  • Puheen oleellinen sisältö pitää välittyä, mutta sisällön ymmärtämisen kannalta epäoleelliset täytesanat ja takeltelun saa poistaa.
  • Muut olennaiset äänet pitää näkyä tekstityksessä, eli esimerkiksi äänimerkki, naurahdus, aplodit pitäisi merkitä tekstitykseen sulkuihin, esim. (Äänimerkki.)
  • Jos puhuja vaihtuu kesken kaiken, eikä se näy videon kuvassa, se pitää tuoda esille tekstityksessä, esimerkiksi (Opettaja:) tai vaikkapa (Matti:).
  • Saavutettavan tekstityksen kieli on aina sama, kuin videolla puhuttu kieli. Jos videon pitää olla saavutettava kahdella kielellä, järkevintä olisikin tehdä kaksi samansisältöistä versiota videosta vaadituilla kielillä.

Videoiden tekstittäminen YuJassa

Automaattitekstitys tarkoittaa, että ohjelma luo puheentunnistuksella tekstityksen videolla puhutulle kielelle. Saavutettavuusvaatimuksissakin edellytetään nimenomaan vaihtoehtoista esitystapaa puheelle, eli samankielistä tekstitystä, kuin videon ääniraidalla oleva puhe.

Kirjaudu ensin YuJaan. (Näin kirjaudut YuJaan selaimessa)

  • Videon automaattitekstityksen tilaaminen YuJassa:
    Requesting auto-captions (support.yuja.com)

    Kun tilaat tekstityksen YuJassa, valitse kieleksi videolla puhuttu pääkieli. (Huomaa myös, että automaattitekstitys kykenee vain yhteen kieleen per video. Jos videolla puhutaan vuorotellen kahta kieltä, automaattitekstityksen voi tehdä molemmille kielille erikseen ja koota niistä sitten manuaalisesti tekstinkäsittelyohjelmassa yksi tiedosto: tämä on tietysti työlästä, jos kieli vaihtuu usein. Kun tekstitys on valmis, voit ladata sen YuJaan. Löydät näihin ohjeet tästä samasta listasta.)
  • Automaattitekstityksen laatu paranee käytön myötä: Kun videoita tekstitetään ja korjataan, automaattitekstityksen taustalla toimiva tekoäly oppii paremmaksi. Lisäksi voit käyttää omaa sanastoa YuJassa (Auto-Captioning Dictionary), jota tekoäly pyrkii hyödyntämään ammattisanaston ja nimien tunnistamisessa.
  • Videon tekstityksen muokkaaminen YuJan omassa editorissa:
    Editing captions in the YuJa video editor (support.yuja.com)
  • Videon tekstitystiedoston (srt) voi myös noutaa omalle koneelle editointia varten:
    Downloading captions (support.yuja.com) – voit siis halutessasi editoida tekstitystä esim. WordPadissa, tai tekstityksen editointiin tarkoitetulla Subtitle edit -ohjelmalla (open source). Henkilöstölle Subtitle edit on tarjolla Software Centerin kautta .
  • Muokkaamasi tekstitystiedon vieminen takaisin YuJaan:
    Manually uploading captions (support.yuja.com)

Käännöstekstitykset

Käännöstekstitys on hyvä lisä ja se parantaa saavutettavuutta, mutta huomaa, että video, jossa on tarjolla käännöstekstitys, ei ole saavutettava käännöskielellä. Jos video pitää olla saavutettava käännöskielellä, sille pitää tarjota myös ääniraita käännöskielellä. DVD-levyllä ja suoratoistopalveluissa on usein tarjolla ääniraidan kielivalinta, mutta esim. YuJassa tai YouTubessa tarvittaisiin käytännössä omat videonsa eri kieliversioille, koska niissä ei ole mahdollista olla kuin yksi ääniraita.

Tekstityksiä voi myös kääntää automaattisesti. Silloin on syytä panostaa tekstityksen laatuun, eli käännös kannattaa tehdä vasta, kun alkuperäisellä kielellä tehty tekstitys on huolella tarkistettu ja korjattu, etteivät puheentunnistuksen virheet aiheuta automaattitekstityksessä “rikkinäinen puhelin” -ilmiötä. Myös automaattikäännös on syytä tarkistaa ajatuksen kanssa.

« Takaisin

Tämä artikkeli julkaistiin kategorioissa English version available, Kaikki ohjeet, Oamk , Oamkin henkilöstölle, Oamkin opiskelijoille, Oulun yliopiston henkilöstölle, Oulun yliopiston opiskelijoille, saavutettava sisältö, UniOulu ja tageilla , . Lisää permalink suosikkeihisi.